Nappasin idean tähän postaukseen Ellin blogista. Ajattelin, että tämän postauksen avulla saan ehkä kerrottua pari faktaa itsestäni, mitä ei muuten tulisi ilmi! Kuvat ovat viime kevään Tanskan reissulta.

Nimeni on...  Sara
Jotkut tosin kutsuvat minua... Sartsa, mulla on oikeasti tosi vähän lempinimiä ja Sartsaakin käyttää vaan yks kaveri
Olen syntynyt... 15.04.97, eli täytän pian 20-vuotta
Pienenä olin varma että minusta tulee... kirjailija
Kolme parasta piirrettä minussa on... Lainatakseni kaveria olen: "sillee ei pomotteleva vaan sillai auktoriteettinen? strong 'n' independent", lojaali ja hyvä kuuntelija
Lähitulevaisuuden suunnitelmiini kuuluu... yliopistoon meneminen (tai ainakin hakeminen), pari matkaa ja varmaan vähän selkiytyy kun tietää pääseekö opiskelemaan

Suosikkikaupunkini on... Lontoo, Tukholma on kyllä myös suuri suosikki
Suosikkibiisini tällä hetkellä on... Jaa-a, kuuntelen aiak paljon musiikkia, joten vaikee valita vaan yhtä... Oon kuunnellut paljon mello biisejä ja Oh Wonder, Ed Sheeran, Bastille, Walk the Moon, High Tyde...
Suosikkiravintolani ja -ruokani siellä on... Me aika vähän syödään ulkona Suomessa muutoin kuin kavereiden kanssa semmosissa casual paikoissa kuten Hard Rock Cafe tai American Diner ja niissä yleensä syön jotain burgereita. Lontoossa rakastan Byronin burgereita ja Bella Italian jälkiruokia
Suosikkijuomani on... Tee ja makeista juomista ehkä muumilimu, vaikka juon sitä ehkä noin kolme pulloa vuodessa?
Suosikkisarjani just nyt on... Katon ihan sikana sarjoja (ja aina niitä samoja uudestaan), mut tällä hetkellä on tullut katottua mm. Endeavour Morsea, Sydämen asialla, Call the Midwife, Peaky Blinders, Arne Dahl ja Making a Murderer
Suosikkikosmetiikka tuotteeni tällä hetkellä on... Ehdottomasti Lushin Angels on Bareskin!
Suosikkisovellus puhelimessani on... Youtube ja Instagram

Mitä pakkaat mukaan matkalle? Lontooseen mennessä pakkaan mukaan yöpuvun ja kosmetiikat, mutta muualle kun reissaan niin pakkaan ihan sika paljon. Jos otan ruumalaukun mukaan niin pakkaan aina myös neulomatyöni matkaan
Mitä teet kotona kun kukaan ei näe? Kuvaan videoita tai kannan tietokoneen olkkariin ja teen hommia samalla kun katson telkkaria tai youtube-videoita isosta telkkarista. Harjoittelen myös kieliä puhumalla englantia tai ruotsia yksinäni
Viimeisin sisutusostoksesi? Pentikin matto ja sohvatyynyt
Viimeisin Whatsapp-viesti? Joo xd
Paras tapa tuhlata 50 euroa? Kaikki sisustustuotteet ja esim Jack Willssin vaatteet
Bravuuri keittiössä? Kaikki leivonnaiset! Korvapuustit ja kakut ja muut
Perjantai-illan herkutteluja varten ostan kaupasta? Irtokarkkeja tai TV-mix show pussin sekä cokis zeroa

TallennaTallennaTallennaTallenna

Valkeaa ja vaaleansinistä

Tara Jarmon/coat

Sister Jane/blouse

River Island/skirt

Michael Kors/shoes

Gucci/sunglasses

Kate Spade/earrings

Louis Vuitton/bag & shawl

Viimein olin sen verran terve, että pääsin lähtemään ystäväni kanssa Helsinkiin ja ottamaan asukuvia! Täytyy kyllä myöntää, että olin jäätyä näin keväisessä asussa.. Kesken kuvaussessiomme alkoi nimittäin tuulla oikein kunnolla ja satamaan luntakin!

Tämä Tara Jarmonin takki on aivan unelma! Näin sen ensimmäisen kerran noin vuosi sitten, mutten kehdannut sitä täysihintaisena ostaa, ja arvatkaa kuka löysi sen kesän lopulla ale-rekistä omassa koossaan! Ehdottomasti paras löytöni ikinä. Tämä River Islandin vaaleansininen tekonahkahame on myös yksi löytö alennuksista. Ostin sen oikeastaan jo muutama vuosi sitten, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun se pääsi käyttöön. Aina tuntuu, että on sille joko liian kylmä ja kuuma. Niin oli toki nytkin, meinasin nimittäin jäätyä, mutta tulipahan kuitenkin käytettyä sitä. Toivottavasti piditte kuvista!

I was finally well enough to venture outside to take some outfit photos! Although I was freezing to death since it began to snow on us..

This Tara Jarmon coat is an absolute dream! I fell in love with it when it was full priced last spring but found it on the sale at the end of summer when the price was reduced by 60%! The River Island skirt was also a bargain from few summers back, but I hadn't worn it before this day. I always feel like it's either too hot or too cold to wear it. To be honest it was too cold to wear it now but at least I finally wore it after having it for almost two years. I hope you liked the photos!

TallennaTallennaTallennaTallenna

Hiusteni historiaa + uusi kampaus ja uusi itseluottamus

Aloittaessani yläasteen hiukseni olivat noin kolme senttimetriä pitkät. Silloin päätin, etten hiuksiani lyhyiksi leikkaa ennen Wanhojen tansseja. Monet epäilivät, että oikeasti pystyisin kasvattamaan hiuksiani viisivuotta. Näin kuitenkin kävi. Vanhassa blogissani on postaus tansseistani ja sieltä näkyy myös kampaukseni. Pääset postaukseen tästä. 

Viiden vuoden aikana kävin kampaajalla ehkä kerran vuodessa vähän siistimässä latvojani, mutta muuten pysyttelin poissa saksien lähettyviltä. Viiteen vuoteen en ollut mitenkään muokannut hiuksiani, en leikannut enkä värjännyt niitä. Lukion viimeisen kesäloman jälkeen olin kuitenkin kyllästynyt hiuksiini, jotka näyttivät vuodesta toiseen samalta. Syksyllä yritin värjätä hiukseni strawberry blondeiksi, mutta kampaajani ei ymmärtänyt kuinka vaaleat hiukset tahdon ja niistä tuli kuparinpunaiset. Vihasin sitä oranssia väriä ja meinasin palata samantien takaisin tummaan, mutta päätin kuitenkin yrittää vielä blondata. Blondasin hiukseni useamman kerran, mutta täysin vaaleiksi ne eivät suostuneet taipumaan. Vaikka toisaalta nautin vaihtelusta, niin joka päivä minua kalvoi heikko itseluottamus. Epäilin hiuksiani kaiken aikaa, en koskaan pitänyt niitä auki ja koin aina näyttäväni huonolta niiden tähden. 

Niinpä ylioppilaskirjoitusten jälkeen päätin palata ruskeaan. Väri oli samankaltainen kuin nyt, ja aluksi pidin sitä liian tummana, mutta auringon ja pesun kautta se hiukan vaaleni ja olin taas tyytyväinen tuttuun tukkaani. Kesällä lisäsin hiuksiini hiukan vaaleita raitoja, ja täyspäiväisesti ulkonatyöskenteleminen vaalensi hiuksiani muutenkin huomattavasti. 

Kuitenkin syksyn tullessa lähti tyytymättömyyteni taas kasvamaan. Abivuoden keväällä moni luokkani tytöistä leikkasi hiuksensa niin kutsuttuun long bob -pituuteen. Tämä oli kiinnostanut minua jo keväällä, mutten missään vaiheessa vakavasti sitä harkinnut. Syksyn tullen ryhdyin kuitenkin haikailemaan helpompaa elämää ja helpompia hiuksia. Töissä hiukseni ovat aina tiellä jos ne ovat auki, ja jos taas laitan ne poninhännälle, niin saan päänsäryn sillä ne ovat niin tavattoman painavat. 

Kaiken aikaa se ajatus hiusten leikkaamisesta houkutti minua enemmän ja enemmän, mutta samaan aikaan pelkäsin sitä kauheasti. En pelleile, kun sanon itkeneeni syksyllä moneen otteeseen sen takia, että tahdoin leikata hiukseni, mutten uskaltanut. Pelkäsin katuvani päätöstä heti, kun yksi tupsu olisi hiuksistani leikattu ja päätös olisi peruuttamaton. Laitoin hiukseni paitani sisään, niin että näytti kuin minulla olisi ollut long bob pituiset hiukset. Ajattelin, kuinka kivalta ne näyttivätkään, mutta pelkäsin miten minun käy, kun pitkät hiukset ovat jo vuosia olleet osa identieettiäni. Olen aina ollut pitkähiuksisin tyttö missä tahansa porukassa, ja puolet lyhyemmällä tukalla olisin vain yksi muista.

Joulun jälkeen hiukseni rupesivat kuitenkin ärsyttämään minua entistä enemmän. Ne aiheuttivat minulle taas heikkoa itseluottamusta ja sen lisäksi ne olivat epäkäytännölliset ja uuvuttavat. Hiukseni tuntuivat raskailta, niiden hoitoon kului niin paljon aikaa, ja aina ne näyttivät minusta huonoilta. Vielä pari viikkoa sitten Aberdeenissä sanoin ystävälleni, että olen jo miltei päättänyt leikata hiukseni, mutta teen sen vasta kesällä. Kipeänä vietettyjen päivien jälkeen kuitenkin päätin, että miksi olisin onneton hiusteni takia vielä useamman kuukauden, kun voin aivan yhtä hyvin vain mennä kampaajalle ja leikata ne pois samantien. Sitä paitsi, jos en pidä niistä, niin niillä on aikaa kasvaa sillä välin kun luen pääsykokeisiin. Tässä rohkeudenpuuskassa sitten varasin kampaajan ja annoin mennä.

En todella voi kuvailla kuinka onnellinen nyt olen! Tuntuu kuin suuri taakka olisi nostettu harteiltani - kirjaimellisesti. Olen enemmän kuin tyytyväinen uuteen kampaukseeni, ja itseluottamukseni on noussut korkeammalle kuin aikaisemmin! Leikkauksen lisäksi laitoimme tukkaan värin. Väri on sama kuin viime keväänä, eli näyttää alkuun lähes mustalta, mutta on oikeastaan tummanruskea. Viime keväänä pidin väriä liian tummana minulle, mutta nyt kun vertailin kuvia sen värin ja nykyisen värini välillä, niin pidin entisestä paljon enemmän. Jos joku teistä toivoo muuttavansa hiuksiaan, tai kärsii heikosta itseluottamuksesta hiustenne takia, niin älkää pelätkö muutosta! Loppujen lopuksi kyse on hiuksista, jotka voi aina värjätä uudestaan, ja jotka kasvaa aina takaisin. Itse tunnen oloni aivan uudeksi ihmiseksi ja hiukseni antavat minulle rutkasti voimaa kevääseen!

Olen tehnyt videon hiusteni hoidosta ja löydät sen täältä!

LOCATION: London, England

 

Viimein vähän kuvia myös Lontoosta! Ensimmäisenä päivänä tapasin Lontoossa astuvaa ystävääni ja pyörimme Notting Hillissä vieraillen myös Sister Janen liikkeessä. Olen kirjoittanut Sister Janesta aikaisemmin ja pääset postaukseen tästä. Tein myös videon ostoksistani, ja videoon pääsette tästä. 

Vierailin myös ensimmäistä kertaa Bicester Villagessa, joka on outlet kylä Lontoon ja Oxfordin välillä. Kylään pääsee helposti junalla Marylebonen metroasemalta ja matka kestää n. 45 minuuttia. Sieltäkin muutaman tuotteen löysin ja niistä enemmän videolla. 

Lontoossa vieraileville suosittelen ehdottomasti käyntiä Fortnum & Masonin teekaupassa. Ostamme nykyään sieltä kaiken juomamme teen ja se on huomattavasti parempaa kuin esim. Lipton tai Twinings merkkien teet. Fortnum & Masonin vierestä löytyy Hatchardin kirjakauppa, joka on suosikki kirjakauppani koko maailmassa! Kirjakauppa on historiallisen kaunis ja kirjoja riittää usean kerroksen verran. Lisäksi sieltä löytyy erittäin kauniita kirjoja! 

Viimeiseksi tahtoisin vielä mainita Piccolinon ravintolan. Piccolino sijaitsee Heddon Streetillä, joka poikkeaa Regent Streetiltä. Regent Street on yleinen shoppailukatu ja Heddon Streetillä sijaitsee useita ravintoloita, jotka ovat yleensä yllättävän hiljaisia päiväaikaan sijainnistaan huolimatta. Piccolinossa kävimme ensimmäistä kertaa, ja ruoka oli erittäin hyvää, palvelu nopeaa ja miellyttävää ja hinta-laatusuhde oli paikoillaan. Tila oli erittäin miellyttävän näköinen, ja ulkoisen ilmeen perusteella odotimme paikan olevan kalliimpi kuin se olikaan.

Finally some photos from my trip to London! On my first day in London I visited a friend of mine and we walked around Notting Hill and visited Sister Jane. I've written about Sister Jane before and you can read my post here. I also visited Bicester Village for the first time and I bought a few things which are featured on my most recent video (video is in Finnish).
When visiting London I suggest popping by the Fortnum & Mason teashop. We buy all of our tea from there and it's the best in the world! Right next to it is the Hatchard bookshop which is my favourite bookshop ever. 
I would also like to mention Piccolino restaurant which is located in Heddon Street. There are many lovely restaurants in the Heddon Street area and it's the perfect place to have lunch on a shopping day, since it's next to Regent Street. This was the first time we ate at Piccolino and I was pleasantly surprised. The food was excellent, the restaurant was aesthetically pleasant and the staff was very nice and helpful.

TallennaTallenna

Aberdeenin ja Lontoon ostoksia videolla!

GET THE LOOK FOR LESS: Chloé Drew bag

Chloén laukut ovat olleet nyt parin vuoden ajan erittäin trendikkäitä, erityisesti brändin Drew ja Faye laukut ovat näkyneet monien monien bloggaajien ja julkkisten kuvissa. Henkilökohtaisesti en oikeastaan Chloén laukuista pidä, mutta päätin kuitenkin tehdä tämän postauksen sillä tiedän monien muiden haikailevan näiden laukkujen perään.

Kyseessä siis on Chloén Drew olkalaukku, joka on hehkuvan punainen kultaisine metalliosineen. Vaihtoehtona sille olen löytänyt tämän Folli Follien ihanan punaisen laukun joka muistuttaa muodoltaan ja kultaisilta yksityiskohdiltaan huomattavasti Drewta. Totta kai erona näissä on materiaali, mikä näkyy myös hinnassa. Drew laukku on valmistettu lampaannahasta kun taas Folli Follien laukun materiaaliksi on listattu PU (polyuretaani), eli laukku ei ole nahasta vaan muovista valmistettu. 

Jos haet Drewn kaltaista laukkua, mutta et ole valmis siihen satoja euroja satsaamaan, niin Folli Follien versio on ihan käypä vaihtoehto. Aivan sama asia se ei ole, mutta itse bongasin sen Inthefrown instagramista ja nopeasti luulin sen olevan Drew!

Chloé bags have been very trendy for the past few years and especially the Drew and the Faye have been seen swinging in the arms of bloggers and celebrities. Personally I don't really like any of the Chloé bags, but I decided to make this post anyway, since I know so many people drooling after these bags.

So I've found an alternative for the Chloé Drew Shoulder Bag in this fiery red colour with gold hardware. The alternative is this lovely bag from Folli Follie, very similar to the Drew in shape and gold hardware. The great difference in these two bags is the material, which also correlates to the great difference in price. The Drew bag is made of lambskin, where as the Folli Follie one is made of PU (polyurethane) which means - plastic. 

But if you're looking for a bag like the Drew one, but you're not willing to spend hundreds and hundreds of euros on it, the Folli Follie one is a fine alternative. It's not exactly the sam, but when I first saw it in an instagram post by Inthefrow, I accidentally took it for the Chloé Drew bag!

Folli Follie Heart4Heart colourful red bag £135 ~ 155€

Chloé Drew Shoulder bag 1 290€

TallennaTallenna

LOCATION: Aberdeen, Scotland

Aberdeenistä mulla ei oikeestaan ole kuin kännykällä otettuja kuvia, joten päätin tehdä pari tämmöstä kollaasia. Kuten kuvista näkyy, niin Aberdeenissä tuli shoppailtua ja syötyä, mutta muutoin hengailtiin sitten mun kaverin kotona. Ensimmäisessä kuvassa käytiin syömässä Byronissa. Byron on siis ravintolaketju, joka tarjoaa lähinnä burgereita salaattien ja naposteltavien lisäksi. Käytiin totta kai lempikaupassani Jack Willssillä, ja Aberdeenin liike onkin aivan ihana! Lisäksi käytiin Oliver Bonaksen liikkeessä ja siellä on aivan upeita sisustustuotteita! Erityisesti kaikki kultaiset ja marmoriset tuotteet ovat niin mun estetiikkaa. Menimme myös Cup nimiseen kahvilaan/teesalonkiin nauttimaan iltapäiväteetä. Paikka on erittäin herttainen ja teevalikoima laaja. Iltapäiväteen lisäksi siellä tarjotaan aamupalaa, lounasta sekä välipaloja. Teetarjoilu oli herkullinen, joten suosittelen piipahtamaan mikäli olette Aberdeenissä visiitillä!

I don't really have any photos from Aberdeen except for these few snaps taken on my phone. As you can see the trip consisted of eating, shopping and spending time at my friend's house. The first photo is from the restaurant Byron. Byron is a chain restaurant which offers mainly burgers but also some salads and snacks. Obviously we had to visit Jack Wills and the store in Aberdeen is one of my favourite Wills stores. We also visited Oliver Bonas and I love all the gold and marble items they have! We also had afternoon tea at a tea salon/café called Cup. The place was very sweet and they offer a large selection of teas. In addition to afternoon tea they also offer breakfast, lunch and snacks. The afternoon tea was delicious so I recommend going there if you're ever in Aberdeen!

LOCATION: Stonehaven, Scotland

Vietin reilun viikon Britanniassa (mikä selittää hiljaiselon täällä blogin puolella), ja tässä nyt ensimmäinen postaus matkastani. Vietin ensimmäiset neljä päivää englantilaisen ystäväni luona Skotlannissa, ja tämän matkan aikana teimme reissun Stonehavenin kylään. Ystäväni asuu Aberdeenissä (missä asuu myös huomattavasti pohjoismaalaisia opiskelijoita!), joten otimme junan Stonehaveniin. Asemalta kuljimme rannalle ja mertarakastavana ihmisenä olin pakahtua onnesta, kun talven jälkeen sain kuulla aaltojen äänet! Myös koirat saivat liikkua rannalla vapaasti, mitä ei kyllä suomessa tule nähtyä. Satama-alue oli minusta erittäin suloinen ja ranta sekä rannan kukkulat olivat erittäin vaikuttavat. Kylästä pääsimme myös kiipeämään ylös Dunnottarin raunioituneeseen linnaan. Linnan rauniot juontavat juurensa aina 1300-luvulle asti, ja suosittelen paikkaa mukavana ulkoiluretkenä mikäli liikutte Skotlannin rannikolla! Menisin jopa sanomaan, että kyseinen päivä oli yksi elämäni parhaimpia (tosin seurakin siihen vaikuttaa), ja kokemus pysyy varmasti rakkaana minulle lopun ikää.

I spent a bit over a week in Britain (which explains the silence on the blog front), and here's the first post of my trip. I spent the first four days in Scotland with an English friend of mine. During my stay we made a day trip to Stonehaven. My friend lives in Aberdeen so we took the train from there and as we arrived the first place we visited in Stonehaven was the beach. As someone who loves the sea I felt I could burst for I was so happy to hear the sound of the waves after a long long winter! Also, dogs were allowed to run free on the beach, which I thought was lovely, but unfortunately I can't see this happening in Finland. The port area looked very sweet and the beach and the hills were really impressive. From the village we could climb up to the hills (the view was breathtaking) and made our way to the Duntottar Castle - or what's left of it. The ruins date all the way back to the 14th century and I really recommend visiting the place if you ever find yourself in Scotland! I would go as far as to say that this day was probably one of the best days in my life and this experience will stay very dear to me in the years to come.